Miksei tämä ole kirjablogi

Satuin lukemaan Katri Kivilaakson blogikirjoituksen Kulttuurimölinää kirjamessuilla ja oivalsin, mikä minua vuosittaisissa kirjamessuissa ehkä vähän häiritsee ja lopulta löysin samasta yhteydestä syyn sille, ettei Pitkospuut ole kirjablogi.

Kivilaakso mainitsee messuahdistuksen. Tunnistan termin. Messukeskuksen hallit tulvivat ihmisiä, jotka puhuvat ja huutelevat toisilleen yhteen ääneen, samalla jokaisesta kaiuttimesta tulee erilaista ohjelmaa – milloin musiikkia, milloin puhetta. Kirjailijoiden haastatteluja, kuvittajien haastatteluja, kääntäjien haastatteluja, esikoiskirjojen mainostusta, kaikkien kirjojen mainostusta, esitteiden tyrkyttäjiä, tarjouskuponkeja, kilpailuja, tungoksesta ahdistuneita ihmisiä… Näiden syiden vuoksi vältän viimeiseen asti Stockmannin Hulluja päiviä (olen tainnut käydä siellä kerran ja sieltä tuli hyvin pian kiire pois kun meinasi tulla ahtaan paikan kammo) mutta Helsingin Kirjamessuilla olen käynyt joka vuosi niin pitkään kuin muistan tienneeni niiden olemassaolosta.

Yleensä olen katsonut etukäteen messuohjelman ja ympyröinyt kiinnostavimmat luennot ja haastattelut. Yleensä olen mennyt niistä yhteen ja usein poistunut kesken kaiken joko siksi etten ole kuullut mitään tai siksi, etten ole nähnyt mitään. Muutama muukin on päättänyt kuunnella juuri sen haastattelun… Tämänvuotisesta messuohjelmasta on ympyröity kaksi lastenkirjallisuuteen liittyvää haastattelua sekä yksi muu, mutta saa nähdä tuleeko niissäkään käytyä.

Miksi sitten menen niille samoille messuille joka syksy? Tunnistan itseni kirjaihmiseksi vaikka luenkin nykyään paljon vähemmän kuin ennen. Kivilaakso toteaa kirjoituksessaan, että lukeminen on ”yksinäistä puuhaa”, ja se tässä onkin avainsana. En minä käy lukupiireissä keskustelemassa kirjoista, en kirjoita blogiini kirja-arvioita, en pidä erityistä lukupäiväkirjaa ja niin edelleen. Minä vain luen! Haluan nauttia kirjoista ja niiden maailmoista, yksin. Ehkä siksi vierastan vähän varsinaisia kirjablogejakin. Koen itseni huonoksi lukijaksi kun en osaa välttämättä lukukokemuksen jälkeen analysoida lukemaani tai keskustella siitä blogeissa. En edes tiedä kuinka monta kertaa olen valokuvannut kirjan kannen blogia varten, mutta en ole lopulta käyttänyt kuvaa missään kun en olekaan osannut sanoa kirjasta juuri mitään. Ainakaan mitään, mitä ei olisi jo sanottu. Oikeastaan en edes halua välttämättä jakaa lukukokemusta muiden kanssa, haluan pitää sen itselläni.

Silti aion todennäköisesti käydä messuilla jatkossakin. Se vain kuuluu asiaan. Joka vuosi jaksan yllättyä positiivisesti siitä, että kirjat vetävät paikalle noin paljon ihmisiä, olkoonkin että väenpaljous ahdistaa. Mutta kirjamessuista on varmaan omaksi merkinnäkseen sitten kun olen siellä käynyt. Kirjamessut Helsingissä siis 24.-27.10.2013.

Mutta lukijoita on erilaisia. Toisille sopii ns. aktiivinen lukeminen, eli lukukokemus halutaan jakaa toisten kanssa (kirjallisesti tai suullisesti) ja käydä keskustelua. Minulle sopii paremmin tällainen ”hiljainen lukeminen”. Ei kai kumpikaan tapa ole toista oikeampi tai parempi.

Mainokset

2 thoughts on “Miksei tämä ole kirjablogi

  1. Suketus sanoo:

    Niinpä, ei tosiaan ole toinen tapa toista parempi. Onneksi!

    Minä olen kamppaillut jonkinlaisen blogi-identiteettikriisin kanssa niin kauan, kuin olen kirjoittanut blogiini kirjoista. Olen kokenut, että olen jonkinlainen huijari, kun en ole selkeästi ja ”rehdisti” _kirja_bloggaaja, vaan kirjoitan muistakin asioista. Tämä on tietysti vain oman pääni sisäistä, ei kukaan niin ole tullut (ainakaan suoraan päin naamaa) sanomaan. :D

    Pysyn jatkossakin juuri sellaisena hybridinä, ja kirjoitain kirjoista ja lukemisesta siinä missä omasta elämästäni ja työstäni ja mielipiteistäni. Päiväkirjana olen blogini aloittanut, ja se tuntuu edelleen luontevalta.

    Minuakin messuhulinat hieman ahdistavat. Viime vuonna kävin kirjamessuilla perjantaina, ja silloin oli aika väljää. Nyt olen ajatellut mennä lauantaina, perinteisenä tungospäivänä. No, pääseehän sieltä pois, jos liikaa ahdistaa. Olen vain iloinen siitä, että kirjat ja kirjallisuus keräävät edes kerran vuodessa nimenomaan massoittain ihmisiä samaan paikkaan. Oli se kuinka kaupallista tahansa. :)

    Minäkään en ehkä live-lukupiireihin lähde. On meillä ollut kavereiden kanssa lukupiirin tynkää, mutta silloin yleensä puhutaan paljon muustakin kuin luetusta kirjasta… Jaan lukukokemukset mielummin netissä, sillä täällä reaktioaikaa on enemmän ja mielipiteitä ehtii pohdiskella rauhassa.

    • Susanna sanoo:

      Kiitos pitkästä kommentista! Tykkään sinun blogissasi (ja ylipäänsä blogeissa) juuri siitä monipuolisuudesta, että on sekä kirjajuttuja että muuta. Koskaan ei voi tietää millainen teksti tulee seuraavaksi. :)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s