Teejoulukalenteri

Hyvää toista adventtia! Mainitsin eilisessä kirjoituksessani, että meillä on nyt kaksi teejoulukalenteria, kun sain myös Salaiselta jouluystävältäni toisenlaisen teekalenterin (ks. eilinen kirjoitus). Lupasin esitellä molemmat. Yllä olevassa kuvassa on aikaisemmin itse ostamani kalenteri, jonka joku on saattanut jo Instagramin puolella huomatakin. Se on English Teashopin kalenteri, joka koostuu 25 pikkuisesta pahvilaatikosta.

Pahvilaatikoiden sisällä on yksi teepussi, yhteensä niitä on muistaakseni 12 erilaista. Mukana on sekä mustaa että vihreää teetä, ja kaikki luomua. Rakastan kuitenkin ennen kaikkea tuota pikkulaatikoiden kokoelmaa – tämä on niin monikäyttöinen kalenteri, etten ole vielä edes päättänyt, miten sen hyödynnän. Ensi vuonna sen voisi hyvin ainakin käyttää uudelleen joulukalenterina. Laatikoihin voisi laittaa joko uusia teepusseja (silloin tosin niiden pitäisi ehkä olla yksittäispakattuja, kun niitä ei saa enää käärittyä muoviin) tai mitä tahansa pientä.

Eilen saamani teejoulukalenteri on toisenlainen. Se on pakettina pienempi, ja teepussit ovat yksittäispakattuina pinossa sen sisällä. Teepussit on numeroitu ja ne tulevat numerojärjestyksessä laatikon alaosasta.

Tämäkin on pöydälle aseteltuna oikein kaunis ja tunnelmallinen kalenteri! Voittavat kyllä mennen tullen suklaakalenterit. :) Yksi suklaakalenterikin minulla on (sain sen lahjaksi) sekä pieni postikortin kokoinen kuvakalenteri Helsingin Kaupunginmuseosta. Näitä on kiva availla pitkin päivää!

Advertisement

Helppo joulukuusiaskartelu lapsille

Valmis jouluusi odottamassa koristeitaan!

Joulukuun ensimmäinen päivä! Peruin viime viikolla sanojani blogijoulukalenterin suhteen, mutta lupailin silti jouluaiheisia kirjoituksia joulukuun aikana – pääasiassa siis päiväkoteihin vinkkeinä, joita toki kaikki muutkin saavat hyödyntää. Tässä niistä ensimmäinen!

Ensin piirretään mahdollisimman tukevalle kartongille kaksi samanlaista kuusta, ja leikataan ne irti. Kuusen koolla ei ole väliä, kunhan molemmat puolet ovat suunnilleen samankokoisia.

Toiseen kuuseen leikataan viilto alaosaan ja toiseen kuuseen sen yläosaan. Viiltojen tulisi ulottua noin puoliväliin kuusta. Kuusen koristelu kannattaa myöskin hoitaa tässä vaiheessa (toisin kuin kuvissa). Molemmat kuusen puolikkaat siis koristellaan molemmilta puolilta. Väriliidut näkyvät tummassa kartongissa hyvin, minkä lisäksi voi esimerkiksi leikata erivärisistä papereista muotoja ja liimata ne kuuseen. Myös pumpulin liimaaminen lumeksi näyttää hienolta!

Lopuksi kuusen puolikkaat asetetaan viiltojen kohdalta kuvan tapaan lomittain. Tarvittaessa ylä- ja alareunat voidaan vielä kiinnittää teipillä yhteen, jotta kuusi varmasti pysyy pystyssä.

Pienemmille lapsille vielä helpompi versio joulukuusesta:

Tässä askartelussa puolikkaan ympyrän muotoinen kartonki nidotaan yhteen kuuseksi (tai ”hatuksi”). Lapsi saa levittää liimaa kuuseen ja kiinnittää siihen esimerkiksi pumpulia. Kuvassa näkyvä liima pumpulin alla kuivuu lopuksi läpinäkyväksi. Samalla tavalla pumpulin sijaan voidaan liimata mitä tahansa kuusenkoristeiksi: paperin paloja, rypistettyä silkkipaperia tai silkkipaperisuikaleita, langanpätkiä…

Päiväkoteja kehotan tietysti pohtimaan ensin, mitä tavoitteita varten tällainen kuusiaskartelu toteutetaan. Hienomotoristen taitojen kehittymisen lisäksi tämä voidaan sitoa erilaisiin oppimiskokonaisuuksiin ryhmästä riippuen. Uusi Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirja pdf-muodossa täällä.

Joulukalenteri: 24.12. Hyvää joulua!

24.12. Jouluaatto

Ihanaa, rauhallista ja iloista joulua kaikille Pitkospuita seuraaville! Eilisessä kalenteriluukussa viittasin Ylen Elävään Arkistoon. Tämänpäiväinenkin luukku liittyy siihen – löysin nimittäin mielenkiintoisen kokoelman joulun äänistä!

”Joulutunnelman voi luoda matka jouluiseen äänimaisemaan. Yle Arkiston joulutehosteet ovat niin rauhallisia hetkiä lintulaudalla kuin vilkasta hälyä juhlakiireiden keskellä.” Kuuntele tästä!

(Kuvassa Kahvila Oskarin joulukuusi viime sunnuntaina. Meillä ei ole tilanpuutteen vuoksi omaa kuusta.)

Tämä oli joulukalenterini viimeinen luukku – lämmin kiitos kaikille seuranneille! Ihanaa joulua! <3

Joulukalenteri: 23.12. Joulusauna

23.12. Aatonaatto!

Miten on voinut joulukuu mennä näin nopeasti! Huomenna on jouluaatto! Oman jouluni vietän poikaystäväni kanssa viimevuotiseen tapaan, vieraillen milloin missäkin. Toinen meistä kahdesta on jouluihminen henkeen ja vereen, toinen ei voi sietää joulua – arvatkaa kumpi on kumpi… :) Mutta olen saanut nyt fiilistellä joulua jo etukäteen niin töissä, blogissa kuin itsekseenikin (esimerkiksi tätä kirjoittaessani olen yksin, joten voin hyvin kuunnella joululauluja sydämeni kyllyydestä), joten pyhitän mielelläni jouluaaton esimerkiksi kaikelle ei-jouluiselle. Toki teen riisipuuron ja katson Lumiukon ja… Mutta sillä tavalla matalalla profiililla. :D

Löysin Ylen Elävästä Arkistosta hienon videokatkelman Hämäläinen joulusauna vuodelta 1965. Olisipa ihana päästä oikeaan savusaunaan! Muutama kesä sitten pääsin käymään, mutta kyllähän se joulusaunana olisi erityisen hienoa. Savusauna vaan on ehdottomasti paras sauna! Lapsuudessani joulusauna oli jokajouluinen perinne (kenelläpä saunallisella ihmisellä ei olisi), tosin sauna oli se kodin sähkökiuassauna. Tänä jouluna joulusauna taitaa kuitenkin saunan puutteessa jäädä väliin. :(

Asiasta toiseen – kokeilkaapa jäälyhdyn sisäversiota! Lasiseen tuikkukippoon pohjalle suolaa ja vähän vettä, ja kippo lämpimään paikkaan (tai tuikku sisälle palamaan kuten kuvassa). Nätti! :)

Joulukalenteri: 21.12. Joulupukin salaisuus

21.12.

Project Maman blogikirjoituksen innoittamana ajattelin jakaa teille omat joulupukkikokemukseni!

Lapsuudessani meillä kävi lähes aina joulupukki. Muutaman joulun vietimme perheen kesken leirintäalueella asuntoautossa (ihan muuten vaan, oli aika hauskaa! Lapsena vietiin sen verran vähän tilaa että nelihenkinen perhe mahtui sinne hyvin :D ), niinä jouluina tontut kävivät viemässä paketit autoon sillä aikaa kun minä, siskoni ja iskä olimme huoltorakennuksessa tiskaamassa astioita (pikkusisko kyllä sanoi laittavansa tarkat silmät jotta näkisi edes vilauksen tontuista – ei tainnut kyllä koskaan nähdä). Kotijouluina pukki kävi oikeastaan varmaan joka joulu niin kauan kunnes kukaan ei uskonut joulupukkiin. Siitä lähtien siskoni teippasi itselleen pumpuliparran ja jakoi lahjat. :D

Oma joulupukkiin uskomiseni väheni varmaan iän myötä, mutta varmistuksen asialle sain eräänä vuonna (ehkä ala-asteen ensimmäisillä luokilla?) katsellessani vanhoja kotivideoitamme ajalta, jolloin olin alle kouluikäinen. Tajusin yhtäkkiä, että joulupukillahan on tismalleen samanlaiset hanskat kuin iskällä! Katsoin videota uudelleen ja uudelleen ja palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Iskän lähteminen kiskalle ”ostamaan äidille tupakkaa” (silloin äiti vielä poltti – mikä kiska oli hei 90-luvulla aattoiltana auki?) tai ukin lähteminen ”katselemaan onkohan se joulupukki eksynyt”… Marssin äidin luo ja kysyin, että oliko asia niin kuin nyt ajattelin sen olevan. Ja olihan se.

Yksi joulu meni niin, että minä en enää uskonut pukkiin mutta kolme vuotta nuorempi siskoni uskoi. Ovelasti silloin joulupukin virkaa ei toimittanutkaan enää iskä tai kukaan muukaan tuttu, vaan joku setä melkein naapurista. Ujona tyttönä en ainakaan alkanut siinä tuomaan näitä asioita esille, kun en tiennyt kuka on kyseessä. :D Seuraavana kesänä olimme asuntoautolla matkalla jossain, ja kävin auton etuosasta kysymässä äidiltä, että voisinko jo kertoa siskolle tämän asian todellisen laidan. Jostain syystä sain luvan, ja iloisesti sitten totesin, että ”arvaas mitä…” Sisko alkoi tietysti itkeä. :D Vähän dramaattisempi ”herääminen” siis kuin itselläni, mutta eipä tuolla kai mitään traumoja taida asiasta olla syntynyt.

Töissä näiden asioiden kanssa saa olla aika hienovarainen. Osa lapsista uskoo, osalle on isommat sisarukset todenneet jo kauan sitten, miten asiat ovat. Lasten halu uskoa joulupukkiin on kuitenkin käsittämättömän suuri – he osaavat kääntää ajattelunsa aina niin päin, että kyllä se joulupukki sentään kuitenkin ne lahjat tuo. Jotkut huijarit välillä pukeutuu joulupukiksi mutta kukas ne lahjat sitten muka toisi jos ei joulupukki?

Joulukalenteri: 20.12. Viime hetken jouluviemisiä

20.12.

Saitko yllätyskutsun tulla syömään tai kahville jonnekin ystäville tai tuttaville, ja mietit, että mitähän kivaa pientä voisit viedä mukanasi varsinaisen lahjan sijasta? Tässä muutamia ideoita, jotka ehkä vielä ehtisi toteuttaa!

Sain itse eräältä perheeltä hauskan joulumuistamisen, nimittäin joulusinapin ainekset! Pienessä purkissa on sinappijauhetta, sokeria ja fariinisokeria. Mukana tuli ohje, jonka mukaan lisäksi tarvitaan vain puoli desiä kermaa, kananmuna ja tilkka konjakkia. Ohje: Kaada purkin sisältö kattilaan ja lisää 0,5 dl kermaa sekä yksi muna. Sekoita tasaiseksi tahnaksi. Kuumenna sinappitanha liedellä kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Anna kiehua hiljalleen pari minuuttia. Mausta vähän jäähtynyt sinappi konjakilla tai jaloviinalla (1 rkl) ja laita sinappi purkkiin. Sinappi säilyy jääkaapissa noin kaksi kuukautta. En ole vielä kokeillut, mutta ehkä viikonloppuna! En tiedä tarkkoja mittasuhteita purkissa oleviin aineksiin, mutta kuvasta voi jonkinlaisen mielikuvan saada (purkki on tavallisen pilttipurkin kokoinen).

Pilttipurkeista ja vastaavista saa muutenkin helppoja ja nättejä tuliaisia, kun täyttää ne esimerkiksi karkeilla (polkagris on suosikkini, niitä saa suoraan ostettuakin vastaavissa purkeissa ainakin hyvinvarustelluista ruokakaupoista) ja kietaisee jonkun nauhan ympärille. Itsetehdyt etiketit ovat aina plussaa.

Itse tehty glögi on myös loistava tuliainen (kaupan päälle saa kotiin ihanan tuoksun)! Paljon reseptejä esimerkiksi täällä.

Selailin vanhoja joulukuviani, tässä muutama perusidea:

Joulukukasta saa vielä jouluisemman, kun sitoo siihen kiinni pienen piparimuotin.

Erilaisissa isoissa ja pienissä joulukoreissa on loputtomat mahdollisuudet! Kokoa yhteen (mieluiten itse tehtyjä) jouluherkkuja, kynttilöitä… mitä vain!

Mainitsin Lumiukkosopan jo aikaisemminkin, nyt löysin myös kuvat omista versioistani muutaman vuoden takaa. Hauska idea etenkin lapsille!

Pienetkin jutut ilahduttavat. Lapsuudenkodissani asuessani minulla oli tapana leipoa etukäteen jotain pipareita tai muita herkkuja (enemmän tai vähemmän pieleen menneitä joulukarkkeja jne.) ja ”salaa” asettaa ne jouluaattoaamuna keittiön pöydälle. ;)

Suosittelen suuntaamaan tässäkin asiassa Pinterestin pariin, aloittakaa vaikkapa hakusanoilla christmas homemade gifts. Kunpa nuo kaikki ehtisikin ja osaisikin toteuttaa!

Tämä oli muuten kahdessadas (200.) postaus Pitkospuilla! Hurraa! Ja hurja 18 päivän joululomakin alkoi eilen! Väkisinkin hymyilyttää. :)

Joulukalenteri: 19.12. Kirkkoretkellä lasten kanssa

19.12.

Vihjaisin eilen, että kävimme keskiviikkona retkellä meidän 3-5-vuotiaiden ryhmän kanssa. Vuorossa oli toinen koko toimintavuoden kristinuskoon liittyvistä retkistä. Toinen on seurakunnan järjestämä pääsiäisvaellus, tämä oli niin ikään seurakunnan järjestämä lapsille suunnattu kirkkohetki Lapset seimen äärellä. Uskontokasvatus kuuluu osaksi varhaiskasvatusta, mutta meillä se on melko vähäistä. Voin tunnustaa, että meillä ei tällä hetkellä tutustuta muihin uskontoihin, eikä tähänkään tämän enempää. Vanhempien kanssa keskustellaan aiheesta syyskauden alussa ja lähes kaikki ovat todenneet, että tällaiset retket ovat ihan ok, mutta jos voivat valita niin mieluummin osallistuvat vaikkapa kirjastoretkille. Niinpä olemme pitäytyneet vain näissä kahdessa.

Kävimme Helsingin Vanhassa kirkossa siinä Ruttopuiston laidalla. En ollut koskaan käynyt siellä sisällä, joten siksi tuo kiinnosti itseänikin (minusta on hauska nähdä erilaisia kirkkorakennuksia ihan ei-uskonnolliselta kannalta). En sanoisi itseäni mitenkään uskonnolliseksi ihmiseksi, pikemminkin tyypilliseksi tapakristityksi, joka nyt vain sattuu kuulumaan kirkkoon. Kaunis kirkko tuo olikin! Oli myös kiinnostavaa katsella lasten reaktioita – ryhmäni on tuskin koskaan ollut automaattisesti niin hiljaa kuin kirkkoon saavuttuamme! Asetuimme istumaan meille osoitetuille penkeille toisen päiväkotiryhmän kanssa (muita kirkossa ei silloin ollut, tilaisuus oli ihan lapsiryhmiä varten järjestetty ja etukäteen varattu) ja kirkon työntekijä alkoi kertoa lapsille huopanukkejen avulla joulun tapahtumista (tiivistetysti siis enkeli ilmoitti Marialle, että hän synnyttää Jumalan pojan -> Maria ja Joosef lähtivät vaeltamaan, etsivät majapaikkaa ja päätyvät sinne talliin -> Jeesus syntyy ja hänet lasketaan härkien syöttökaukaloon -> enkeli ilmoittaa muille syntymästä -> Itämaan tietäjät saapuvat tähden johdattamana). Välissä lauloimme muutaman laulun: Nyt sytytämme kynttilän, Heinillä härkien kaukalon, Enkeli taivaan, Joulupuu on rakennettu.

Mielestäni tuo kaikki oli mukavasti ja ymmärrettävästi kerrottu. Arvostan myös kyseisen työntekijän suhtautumista siihen, että ryhmästäni jotkut lapset alkoivat lopuksi kertoa ja keskustella siitä, miten kaikki (esim. jonkun vanhemmat) eivät usko Jumalaan ja niin edelleen. Hän totesi, että kaikki saa itse päättää uskooko, ja että hän itse kyllä uskoo. Siitä lapset siirtyivätkin sitten luontevasti keskustelemaan siitä, kuka uskoo joulupukkiin ja kuka ei (”kun on olemassa myös niitä huijareita jotka väittää että se on joulupukki!”). ;)

Olin kyllä niin ylpeä muuten niin vauhdikkaasta ja eläväisestä porukastani tuolla, he lauloivat ihanasti, käyttäytyivät asianmukaisesti ja olivat täysillä mukana. <3