Kulttuurikuu

10

Marraskuu on ollut varsinainen kulttuurikuu! Sitä enteili jo lokakuun puolella tehty vierailu Designmuseossa. Marraskuussa kävin nimittäin kolmessa museossa, näin yhden oopperan ja kolme näytelmää! Minunkin mittapuullani jonkinlainen ennätys. Aloitetaan museoista.

06.11. Nykytaiteen museo Kiasma (yllä oleva kuva).
Olen vieraillut Kiasmassa vain kerran tai kaksi aikaisemmin, miellän itseni enemmän perinteisen taiteen ystäväksi (tiedättehän, Haloset, Järnefeltit, Gallen-Kallelat ja muut). Saimme kuitenkin erääseen kurssiin liittyen opastuksen Face to face -näyttelyyn, ja se syvensi kokemusta kyllä paljon. Pidän modernissa taiteessa ja nykytaiteessa siitä, että se parhaimmillaan tuottaa oivalluksia! Intertekstuaalisuus on hyvä juttu silloin kun sen ymmärtää. ;) Olen myös sivuaineeni myötä alkanut ajatella enemmänkin taidetta nimenomaan tutkimisen tapana, ei niinkään vain esittämisen kautta. Taiteen kautta voi tutkia ja tarkastella mitä vain – kaikki taiteilijan prosessit eivät välttämättä lopullisessa työssä edes näy.

Kiasmassa on menossa myös Jani Leinosen paljon puhuttu Tottelemattomuuskoulu, joka on kyllä hieno kokonaisuus. Mainonnan ja mainosten käyttäminen taiteessa on kiehtovaa ja kun se vielä tapahtuu noin kyseenalaistavalla ja ”ronskilla” tavalla, niin minä ainakin tykkään. Jossain olen nähnyt joitain Leinosen töistä aiemminkin, en saanut vain mieleeni missä ja milloin.

3

14.11. Gallen-Kallelan museo, Espoo
Tiesittekö, että tänä vuonna vietetään Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuotta? En minäkään. Entä tiesittekö, että kuluva vuosi on myös Pekka Halosen 150-vuotisjuhlavuosi? Niinpä. On mielestäni väärin, että juhlavuosi on jäänyt näin pahasti Sibeliuksen vastaavan juhlavuoden varjoon. Tästä lisää myöhemmin Ateneumin kohdalla.
Gallen-Kallelan museossa oli esillä näyttely Hävitys, tuho ja Tuonelan joella, joka koostui taiteilijan luonnoksista Juseliuksen mauseolemia varten. Mausoleumi on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen, olen itse käynyt siellä kerran. Siksi oli hauska nähdä näitä luonnoksiakin. Juseliuksen mausoleumissa olevat freskot eivät ole kuitenkaan niitä alkuperäisiä Akseli Gallen-Kallelan töitä, vaan monen epäonnisen sattuman johdosta seiniä koristavat tällä hetkellä hänen poikansa Jorma Gallen-Kallelan viimeistelemät työt. Wikipediassa on tästä kattava artikkeli, kannattaa vilkaista.

4

Akseli Gallen-Kallela: Murtunut honka (1905)

5

Kaisa Karinen: Osallistava installaatio. Mistä unelmoit 11-vuotiaana? Mistä unelmoit nyt?

7

 

Kävimme myös kahvilla Tarvaspäässä, suosittelen lämpimästi! Paljon valikoimaa ja aivan ihana miljöö. Ehdottomasti kivojen kahviloiden listalle. <3 Olemme käyneet tuolla kerran aikaisemminkin.

8

Ateneum, yksityiskohta katosta…

18.11. Ateneumin taidemuseo
Ateneumissa järjestettiin tässä kuussa opiskelijapäivä – siis päivä, jolloin museoon pääsee opiskelijakortilla ilmaiseksi. Paikalla jaettiin myös kaikenlaisia tuotteita (itse sain mukaani Hesarin heijastimen, ruisleivän, Helene Schjerfbeck -julisteen ja joitain etukuponkeja) ja illalla olisi ollut jotain ohjelmaakin. Itse keskityin lähinnä kiertämään Henri Cartier-Bressonin valokuvanäyttelyn läpi. Olen vähän huono katselemaan juuri valokuvanäyttelyitä, en oikein osaa keskittyä mihinkään. Tämäkin näyttely koostui lukuisista ja taas lukuisista mustavalkokuvista eri puolilta maailmaa, ja mieleen jäi vain muutama.

Esitin aiemmin kysymyksen taiteilijoiden juhlavuosista. Ateneumissa tuo kuvataiteilijoiden hyvin vähäinen näkyvyys ja juhlavuosiohjelman lähes olemattomuus korostui. Museossa on remontti menossa (oliko vesikaton uusimista tai jotain), joten kolmas kerros on ollut jonkin aikaa suljettuna. Nyt sinne oli avautunut kaksi huonetta: toinen Haloselle ja toinen Gallen-Kallelalle. Hyvä jos muutama teos oli molemmilta laitettu esille, lisäksi oli jokin kasvihuoneteos tai joku, joka vei pinta-alasta suurimman osan. Näyttelytekstit oli printattu kopiopaperille kolmella kielellä ja levitelty ne huoneessa olevalle penkille. Olisivat voineet olla edes laminoituja papereita… Ymmärrän, että museon tilat ovat tällä hetkellä rajalliset ja ykköskerroksessa oli niitä tärkeimpiä teoksia esillä (niitä varmasti suuri yleisö tuleekin katsomaan), mutta silti. Jäi sellainen vaikutelma, että museossa ollaan yhtäkkiä kesken syksyn oivallettu, että ”tässähän on juhlavuosi menossa, miten me saataisiin nopeasti pari maalausta esille”… Kuka näitä suuria kuvataiteilijoita muistaa ellei Ateneum? Ja kun Ateneumkin on näin pienesti lähtenyt liikkeelle… Ymmärrän myös, että kansainvälisesti tunnettu Sibelius on nyt se tämän vuoden juttu, mutta luulisi, että Halosta ja Gallen-Kallelaa edes vähän mainittaisiin jossain. Että heitä tuotaisiin edes jossain esiin. Olen vähän närkästynyt heidän puolestaan, huomaatteko! ;)

Ja toinen asia, mikä Ateneumissa ärsyttää, vaikka museosta suuresti pidänkin. Valokuvauskielto. Kaikissa huoneissa on kameran kuva ja rasti päällä, missään et saa kuvata. Tästä ollaan jo päästy monessa muussa taidemuseossa ohi, Kiasmassakin oikein kehotettiin kuvaamaan ilman salamaa. Museot huolehtivat, että asiakkaat ottavat kuvia ja jakavat niitä sosiaalisessa mediassa käyttäen heidän omia hashtagejaan. Se jos mikä on hyvää mainosta! Mutta ei, Ateneumista löytyy kuvia vain ulkoseinistä, jotka tosin ovat ihan hienot nekin.

Sitten se ooppera (josta ei myöskään ole kuvia, mutta se on jo ymmärrettävämpää).

17.11. Nenä, Kansallisooppera
Pääsin katsomaan Nenä-oopperan harjoituksia! En ollut aikaisemmin nähnyt tämänkaltaista oopperaa, ja se olikin mielenkiintoinen. Ehdottomasti paras puoli oli erityisesti ensimmäisen näytöksen visuaalisuus: oli kuin olisi ollut taidenäyttelyssä! En osaa kuvailla sitä sanoin, käykää itse katsomassa. Toinen näytös oli hidastempoisempi eikä sisältänyt niin monia erilaisia visuaalisia elementtejä, mutta olihan se näyttävä myöskin.

Ja kuukauden näytelmät kronologisessa järjestyksessä:

06.11. Ministeriä viedään, Helsingin Kaupunginteatteri
Tämän voi tiivistää yhdellä sanalla: hauskaa! Sellaista sopivan hölmöä huumoria perjantai-illan ratoksi. Sopivasti poliittista satiiria ja loistavia näyttelijöitä. Viihdyin ja tykkäsin!

17.11. Billy Elliot, Helsingin Kaupunginteatteri
Tätä olin odottanut! Billy Elliotin tarina oli entuudestaan tuttu, löytyy edelleen VHS:ltä jostain tuolta kaappien kätköistä. Näytelmä sopi loistavasti Peacockin näyttämölle! Se oli alusta loppuun tunteita ja ajatuksia herättävää, kaunista ja hurjaa, hauskaa, koomista, traagista, tragikoomista, se oli aivan kaikkea. Ja mitkä näyttelijät! En voi kuin ihailla pääosan esittäjää: noin nuori ihminen osaa sekä näytellä, laulaa että tanssia ja vielä noin hyvin ja kaikkea yhtä aikaa. Aivan huikeaa.

9

21.11. Nummisuutarit, Kansallisteatteri
Muistatte ehkä, että mekin Kivi-juhlilla teimme Nummisuutarit viimeksi viime kesänä (sen voi nähdä myös kesällä 2016!). Olen ollut 2006-2007 myös Kai Lehtisen ohjaamissa Nummisuutareissa kuiskaajana, joten teksti ja tarina on läpikotaisin tuttu.  Ehkä siksikin olin yllättynyt, miten paljon uutta siitä voi saada irti! Kansallisteatterin Nummisuutarit on jotain sellaista, mitä ei osaa odottaa. Huomasin lähestyväni sitä aiemmin mainitsemallani ajatuksella siitä, että taide on oikeastaan tutkimista. Tässä versiossa Kiven tekstiä ja yleisesti maailmaa Kiven tekstin kautta juuri tutkittiin. Jossain lukemassani arvostelussa myös hyvin todettiin, että Kivi itsekin sekoitti ”lähdekirjallisuuttaan”, väänteli sanoja ja niiden tarkoituksia ja niin edelleen. Sitä tehdään tässäkin, eikä se ole huono asia. Päinvastoin. Ja mainittakoon, että olin etukäteen skeptinen Aku Hirviniemen suhteen. Turhaan! Suosittelen tätäkin näytelmää erittäin lämpimästi. En tosin perheen pienimmille.

Siinä lyhykäisyydessään marraskuun kulttuurisaldo! Ihan hyvin, vaikka itse sanonkin. ;)

Mainokset

Ideoita Kiven päivän viettoon ja arvonta

arvonta1010

Aleksis Kiven päivän kunniaksi Nurmijärven Kivi-juhlat järjestää Kivi-aiheisen arvonnan Facebook-sivullaan – käykää osallistumassa! Palkintona on Kivi-juhlien tuotepaketti: Nummisuutarit-kirja (sis. kuvia Kivi-juhlien näytelmistä vuosien varrelta, ihana painos!), Kivi-juhlien heijastin sekä kangaskassi. Kilpailuohje kuuluu näin: Mikä Kiven teos (kirja, näytelmä, runo, tekstikatkelma, repliikki tai vaikka sana tai sanonta) on sinulle tärkein tai jäänyt muuten parhaiten mieleen? Kommentoimalla kuvaan osallistut Kivi-juhlien tuotepaketin (Nummisuutarit-kirja, heijastin ja kangaskassi) arvontaan. Aikaa osallistua on Kiven päivän päättymiseen saakka, eli 10.10. klo 23:59 asti. Voittaja julkistetaan sunnuntaina 11.10. Facebook ei ole millään tavalla mukana arvonnan järjestämisessä.

Olen viimeksi kirjoittanut Aleksis Kiven päivään liittyen siitä, miten olen itse päiväkodissa viitannut Kiveen 10.10. Kirjoitus onkin noussut tässä Kiven päivän alla jälleen blogin suosituimmaksi tekstiksi. Koska nyt opintovapaalaisena minulla ei ole lapsiryhmää, jonka kanssa työskentelisin, niin ajattelin listata tänne kiinnostuneille linkkejä ja ideoita – voi soveltaa paitsi varhaiskasvatukseen niin tietysti (helpomminkin) myös koulun puolelle. Ideat ja vinkit tulevat tosin vähän myöhään tämän vuoden Kiven päivää ajatellen – toki näistä on myös viime hetken vinkeiksi, jos pää lyö edelleen tyhjää. Ja saa hyödyntää tietysti ihan ympäri vuoden! ;)

Ensin tiivistelmä siitä, miksi nostan Aleksis Kiven esille kerta toisensa jälkeen. Ensinnäkin uskon, että tällä on jotain tekemistä sen kanssa, että elin elämäni ensimmäiset 19 vuotta Nurmijärvellä, jossa Kiveltä ei voi välttyä (eikä ole syytäkään). Kiinnostukseni lähti kuitenkin omaehtoisesti ja olin lukenut veljekseni jo ennen kuin se koulussa oli pakollista. Jollain tavalla se kieli sykähdytti ja teksteissä oli niin nerokkaita ilmauksia, että lukeminen oli hauskaa. Kiinnostuin yleisesti (kotimaisesta) kaunokirjallisuudesta ja erityisesti kaikenlaisista klassikoista. Sitten ajauduin Kivi-juhlille, joista olen varmaankin kirjoittanut jo kyllästymiseen asti. Ensin Seitsemän koiraveljeksen yleisöön kesällä 2004, sitten samaisen näytelmän sudeksi ja häräksi kesällä 2006. Ja siitä se sitten lähti, tänä vuonna oli kymmenes kesä, kun olin jollain tavalla mukana (viime vuosina pääasiassa taustajoukoissa). Tämä kesäteatteriharrastus on pitänyt yllä kiinnostusta myös itse kirjailijaan ja tekstit ja Kiven elämä kiehtovat edelleen.

Vinkkejä, linkkejä ja ideoita Kiven päivän viettoon varhaiskasvatuksessa ja koulussa:

  • Ensimmäisenä tietysti Kivi-juhlat – infoa kesäteatterista, kuvia ynnä muuta.
  • Aleksis Kivi – kansalliskirjailija -sivustolta löytyy ehkä laajin kokoelma aineistoa Kiveen liittyen. Käytän itse sivustoa usein kaikenlaisten faktojen tarkistamiseen (myönnän etten jonkinasteisesta harrastuneisuudestani huolimatta tiedä tai muista kovinkaan paljoa). Tässä yhteydessä kannattaa katsoa erityisesti sivu ”Koululaisten Kivi”.
  • Aleksis Kivi ja teatteri (Yle) – vinkkejä, faktaa ja kysymyksiä koululaisille
  • Seitsemän veljestä – koululaisille suunnattu interaktiivinen sivusto liittyen Seitsemään veljekseen. Tätä muistan käytettäneen joskus mekin lukioaikana. Kannattaa ehdottomasti vilkaista!
  • Kansallisbiografia – täällä jo kattavampi teksti Aleksis Kivestä.
  • Tiet lähteisiin, Aleksis Kivi SKS:ssa – alkuperäisiä tekstejä ym.
  • Runosto – runsaasti Kiven runoja luettavissa!
  • Seitsemän veljestä – toki myös veljekset ovat luettavissa netissä. Tätä olisi hauska lukea oppilaiden kanssa ääneen!
  • Project Guthenberg – Kannattaa tutustua myös muihin Kiven teksteihin.
  • Aleksis Kivi selkokielellä – tiivistelmä kirjailijasta Papunetissä.
  • Aleksis Kiven syntymäkoti Nurmijärvellä – kannattaa käydä, mikäli vain pääsette! Suosittelen erityisesti draamaopastusta Pappihan pojasta piti tulla. Elävää kerrontaa murteineen kaikkineen, viittauksia Kiven teksteihin ja elämään. Katso myös Nurmijärven museon ohjelmaa kouluille ja päiväkodeille.
  • ”Aleksis Kivi sai nimikkoleivoksen” – entä jos leivottaisiinkin mustikkakiviä?
  • Älypää – myös Kivestä on tehty lyhyehkö tietovisa. Yksi kysymyksistä koski tosin kirjailijan kuolinsyytä, josta ymmärtääkseni yhä kiistellään. Tämän testin mukaan vastaus olisi ollut borrelioosi, mutta muistan juuri jostain (…) lukeneeni, että se on yksi (verrattain uusi) teoria muiden joukossa.
  • Etälukio – muutamia kysymyksiä Kivestä lukion äidinkielenopetukseen.
  • Youtube – erilaisia tulkintoja mm. Kiven runoista
  • Myös Kivi-juhlien Youtube ;)

Päiväkodissa (ja miksei koulussakin) helpointa on sitoa aihe johonkin laajempaan kokonaisuuteen. Varhaiskasvatuksessa ei ole oleellista oppia kirjailijasta sinänsä (tähän tarkoitukseen valitsisin ennemmin jonkun kotimaisen lastenkirjailijan), mutta etenkin kun lapsille veljekset ovat usein tuttuja Mauri Kunnaksen Koiraveljeksinä, on ne mahdollista ottaa käsittelyyn. Siinä aiemmassa blogitekstissäni kerroin miten itse toissavuonna linkitin Kiven Seitsemän veljeksen lisäksi 1800-luvun maisemiin, eläimiin (päiväkodin sen vuoden teeman mukaisesti) ja piirileikkeihin. Toinen hyvä vaihtoehto on ottaa voimakkaammin mukaan kotimainen (lasten)kirjallisuus yleisesti – päivähän on Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivä. Perinteiset Oman kirjan viikot ja Oman kirjan päivät ovat varmasti hyviä vaihtoehtoja. (Jos tällaista ette ehtineet tämän vuoden Kiven päivään sitoa, niin muistakaa, että Satupäivä on tulossa 18.10.!) Kiven teksteistä varhaiskasvatukseen sopii tietysti parhaiten Timon laulu (eli Oravan laulu eli Laulu oravasta eli Makeasti oravainen, rakkaalla lapsella on monta nimeä ;) ). Aiheen voi sitoa myös luontoon, joka on vahvasti esillä kirjailijan tuotannossa. Tästä esimerkkinä Metsämiehen laulu -runo.

Muutamia ideoita Aleksis Kiven päivän taiteelliseen työskentelyyn:
– Mitä tahansa liittyen lukukäsitteeseen 7 (noh, koska Seitsemän veljestä): piirtäen, muotoillen, maalaten, veistäen ja niin edelleen- Kirjan kuvitusta: toteuta tekniikalla X uusi kuvitus/kansi jollekin Kiven teokselle, omalle suosikkikirjallesi tai vaikka kuvitteelliselle romaanille
– Taidetta luonnonmateriaalista (kivet, kepit, kävyt, hiekka), viitaten Kiven vahvaan luontosuhteeseen ja esim. Metsän poika tahdon olla -runoon
– Draamaa: isompien oppilaiden kanssa voidaan toteuttaa kohtauksia Seitsemästä veljeksestä joko suoraan lukemalla tai improvisoiden
– Kirjoitustehtävä: Millaiset olisi tämän päivän seitsemän veljestä? Entä seitsemän siskosta?

pulla

Hyvää Aleksis Kiven ja suomalaisen kirjallisuuden päivää!

Kohti kesäteatteria!

Mistä tietää että on kesä? Siitä, että Kivi-juhlien esityskausi käynnistyy! Atro Kahiluodon ohjaamien Nummisuutareiden ensi-ilta on jo perjantaina 26.6. klo 18 Nurmijärvellä Taaborinvuorella. Tämä on pakko nähdä!

Olen ollut mukana Kivi-juhlilla jollain tavalla vuodesta 2006 asti – välillä joukkokohtauksissa näyttämöllä, välillä kuiskaajana, välillä talkooapuna missä vain tarvitaan ja välillä (nytkin) johtokunnan jäsenenä. Välimatkasta ja työ- ja opiskelukiireistä johtuen on viime vuosina panokseni ollut lähinnä johtokunnassa vaikuttamista ja kaikkea sellaista, mitä voi tehdä etänä (sosiaalisen median päivittämistä ym.) ja esitysten aikaan sitten paikan päällä. Toki olen käynyt johtokunnan kokouksissa ja erilaisissa muissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa Kivi-juhlien edustajana, mutta tiukkaan harjoituskauteen en olisi millään ehtinyt, pystynyt enkä jaksanutkaan. Tilanne oli toinen asuessani vielä Nurmijärvellä. Onneksi tätä voi harrastaa niiiiin monella tavalla!

Olen kirjoittanut Kivi-juhlista usein aiemminkin eri merkintöjen yhteydessä, parhaiten ne löytyvät klikkaamalla Näyttämöllä-kategoriaa.

Kirjoitin vuosi sitten viime kesän Aleksis Kivi -näytelmästä näin (en muista julkaisseeni tekstiä blogissani), ja teksti on yhä paikkansapitävä:

”Olen rakastunut. Minulla on yksi kesänviettotapa ylitse muiden ja kovaa vauhtia se vie aikaani ihan ympärivuotisestikin. Kyse on kesäteatterista, joka on paljon enemmän kuin ”vain kesäteatteria”. Olen mukana Nurmijärven Kivi-juhlilla nyt yhdeksättä [eli kesä 2015 on jo kymmenes] kesää. Toisinaan olen ollut näyttämöllä, toisinaan sen takana.

Kivi-juhlat tekee Aleksis Kiven elämää, tuotantoa ja aikakautta tunnetuksi taiteen keinoin ja vuodesta 1953 Taaborinvuoren museoalueella järjestetyt Kivi-juhlat toteutetaan aina talkoo- ja vapaaehtoisvoimin. Esityksen toteuttamiseen osallistuu joka kesä useita kymmeniä ihmisiä ja yhteishenki on aivan uskomatonta vuodesta toiseen! ”Kun on kerran Taaborille tullut, ei sieltä pääse pois”, on useammankin ihmisen suusta kuultu lausahdus, jonka voin täysin allekirjoittaa. Onneksi sieltä ei tarvitsekaan päästä pois, vaan kaikki toivotetaan aina lämpimästi tervetulleiksi, niin uudet kuin vanhatkin kivijuhlalaiset.

Kivi-juhlien ja Taaborinvuoren ilmapiiriä ei voi sanoin kuvailla – se pitää itse kokea! Niinpä vilpittömästi toivoisin, että juuri Sinä saisit mahdollisuuden tulla katsomaan ja kokemaan tämän kesän näytelmän. Ymmärtäisit varmasti, mistä puhun. Voin vakuuttaa, että sen jälkeen meitä rakastuneita on useampia.”

Tämän kesän Nummisuutareita en ole vielä itsekään päässyt näkemään (mutta perjantaina!), mutta pakko vielä jakaa kanssanne erään mukanaolijan lausahdus:

Tämän produktion myötä vasta ihan kunnolla tajusin, että Nummisuutarithan on ihan oikeasti komediaa!

Varautukaa siis nauramaan ja riemuitsemaan – Taaborilla tavataan!

ESITYKSET KESÄLLÄ 2015

kesä-heinäkuu
pe 26.6. klo 18 ensi-ilta
la 27.6. klo 15
su 28.6. klo 15
ke 1.7. klo 18
to 2.7. klo 18
pe 3.7. klo 18
la 4.7. klo 15

elokuu
to 13.8. klo 18 Loppuunmyyty!
la 15.8. klo 16
su 16.8. klo 15
ti 18.8. klo 18
ke 19.8. klo 18
Esitykset Nurmijärvellä Palojoen kylässä Taaborinvuorella osoitteessa Koulunkulmantie 34. Katsomo on katettu, joten sade ei haittaa!
Lippuja saa NetTicketistä sekä käteisellä portilta ennen esityksiä.

Joulukalenteri: 3.12. Impivaaran joulu

3.12.

Olen aiemmin useasti maininnutkin, että olen mukana Nurmijärven Kivi-juhlilla. Yhdistys toteuttaa pääasiassa kesäisin Aleksis Kiveen liittyvän kesäteatteriesityksen (ja on tehnyt näin aina vuodesta 1953 saakka), mutta nyttemmin olemme laajentaneet toimintaa myös kesäkauden ulkopuolelle. Viime jouluna järjestettiin ensimmäisen kerran Impivaaran joulu -esitys ja se on ohjelmistossa tänäkin vuonna. Esityksiä on kaksi, ensimmäinen oli viime sunnuntaina ensimmäisenä adventtina Klaukkalassa. Toiseen ehditte tekin jos lähistöllä liikutte, sillä se on 14.12. Nurmijärven yhteiskoululla!

Impivaara nimenä viittaa tietysti Seitsemään veljekseen, mutta esityksessä löytyy viitteitä niin veljeksistä kuin Nummisuutareistakin ynnä muistakin Kiven teksteistä. Merkittävässä roolissa ovat teatteritaiteen perusopetuksen ryhmän, Pikku Kiven, lapset ja nuoret. Heidän lahjakkuutensa ja intonsa jaksaa kyllä aina yllättää! Esitys itsessään kestää noin tunnin (ei väliaikaa). Ennen esitystä paikalle ilmestyy eräästä Ravintolapäivästä käynnistynyt Hourun runoilijan kahvila eli tuttavallisemmin Cafe Hourula! Myynnissä on edullisesti siis kaikenlaista kahvista ja pullasta lähtien, glögiä tietenkään unohtamatta. Paikan päältä on mahdollista ostaa myös Kivi-juhlien omia tuotteita (kirjoja, kortteja, t-paitoja…) sekä erityisesti joulua varten paikalle tuotuja kynttiläpaketteja. Niihin ihastuin itse heti ja pari pakettia olikin pakko ostaa heti aluksi, että sain varmasti omani. :) Paketissa oli siis kaksi kaunista kynttilää (kuulemma erittäin hyvin palavia, en ole vielä testannut) ja jokin Aleksis Kiven sitaatti. Ympärille vielä kaunis rusetti (perinteinen juuttinaru sopisi kyllä täydellisesti) <3 Koko paketti maksoi vain 2e. Tässä olisi kyllä loistava joulutuliainen tai muistaminen esimerkiksi opettajille tai muille vastaaville, joita on monesti tapana jollain pienellä jutulla muistaa.

Ylläolevan kuvan vasemmassa reunassa olevat piparit saattavat muuten olla tutun näköisiä eilisestä kalenteriluukusta! ;)

Impivaaran joulu Nurmijärven yhteiskoululla (Pratikankuja 8) 14.12.2014 klo 18. Liput käteisellä paikan päältä, aikuiset 10€ ja lapset 5€.

(Ja laittakaahan kalenterihinne jo nyt ylös ensi kesän esitysten päivämäärät! Kivi-juhlat esittää kesällä 2015 Atro Kahiluodon ohjaaman näytelmän Nummisuutarit. Lisätietoa nettisivuiltamme.)

Kesäteatteriin ehtii vielä!

Kesä alkaa pikkuhiljaa kääntyä syksyyn – vaan vielä ehtii kesäteatteriin! Nurmijärven Kivi-juhlilla on esityskausi parhaillaan käynnissä ja esityksiä on 24.8. asti.

Vietetään Aleksis Kiven 180-vuotisjuhlavuotta ja Kivi-juhlien ohjelmistossa on Veijo Meren tekstiin pohjautuva näytelmä Aleksis Kivi. Näytelmä kertoo Kiven tarinaa useammasta näkökulmasta: mukaan mahtuu vauhtia, intoa ja kiihkoa, mutta myös surua, murhetta ja epäoikeudenmukaisuutta. Näytelmä esittää Meren version Aleksis Kiven ja Charlotta Lönnqvistin suhteesta (tästä ei ole todisteita) sekä kuvaa Kiven kasvua kirjailijana. Esiin nousee paitsi Kiven historia, myös Suomen historia ja suomalainen kirjallisuushistoria. Esityksessä saa itkeä ja nauraa! Ehdottomasti tämän kesän must-kohde!

Esitykset järjestetään Taaborinvuorella Nurmijärven Palojoella – paikassa, jossa Kivi itse lapsena leikki. Itseasiassa Aleksis Kivi on itse nimennyt mäen Taaborinvuoreksi. Mäen alla sijaitsee Kiven syntymäkoti, joka toimii nykyään museona ja jossa kannattaa samalla vierailla!

Kivi-juhlat puolestaan on toiminut Taaborilla vuodesta 1953 asti, ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti harrastaja- ja talkoovoimin toiminut harrastajateatteri. Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Aleksis Kiven elämää, tuotantoa ja aikakautta tunnetuksi taiteen keinoin.

Tulkaa tekin!

Jäljellä olevat esitykset:
su 17.08. klo 15
ti 19.08. klo 18
ke 20.08. klo 18
to 21.08. klo 18
la 23.08. klo 15
su 24.08. klo 15

Lippujen hinnat:
peruslippu 27 €
eläkeläiset 25 €
lapset (7-17v.) ja opiskelijat 17 €
alle 7v. lapset ilmaiseksi

Lippuja voi ostaa käteisellä portilta ennen esitysten alkua! Esitysten aikana on myös myynnissä Kivi-juhlien tuotteita (kirjoja, t-paitoja jne.) sekä tietysti paikalla on myös kahvio. Kahvilassa on myös A-oikeudet. Kannattaa varata käteistä mukaan, sillä kaikissa myyntipisteissä ei ole korttimaksulaitetta.

Kivi-juhlien nettisivut
Kivi-juhlien Facebook-sivut

 

Blogiarvonta käynnistyy!

Pitkospuut-blogini täytti 24.7. kokonaisen vuoden ja lupasin silloin, että lomalta palattuani järjestän sen kunniaksi blogiarvonnan. Nyt nimipäiväni kunniaksi on sen aika koittanut.

Olen aiemminkin blogissani kertonut olevani mukana järjestämässä Suomen vanhinta yhtäjaksoisesti harrastaja- ja talkoovoimin toiminutta kesäteatteritapahtumaa, Kivi-juhlia. Sen tavoitteena on tehdä tutuksi Aleksis Kiven elämää, teoksia ja aikakautta taiteen eri keinoin. Tänä kesänä vuorossa on paljon kiitosta ja kehuja saanut Veijo Meren tekstiin pohjautuva musiikkinäytelmä Aleksis Kivi, jonka on ohjannut Samuli Reunanen, ja jonka musiikista vastaa Iiro Ollila.
Lue yleisön kommentteja täältä.
Helsingin Sanomien teatteriarvostelu täällä.

Elämäni ensimmäinen blogiarvonta liittyy nyt hyvin tiiviisti Kivi-juhliin, sillä palkintona on – tittididii – kahden hengen lahjakortti Kivi-juhlien tämän kesän esitykseen! Palkinnon arvo on yhteensä 54 euroa. Lahjakortti käy kaikkiin näytöksiin ja se vaihdetaan portilla paikkalippuun (halutessaan paikat voi varata jo etukäteen puhelimitse). Lisäksi palkintoon kuuluu hieno vihreä Kivi-juhlien avainkaulanauha.

Lahjakortin teksti:
Lahjakortti oikeuttaa 2 henkilön vapaaseen sisäänpääsyyn Kivi-juhlien vapaavalintaiseen esitykseen. Lahjakortti on voimassa vuoden 2013 Kivi-juhlien esityksissä. Lahjakortti on vaihdettava pääsylippuun Taaborinvuoren lipunmyyntiportilla. Pääsylippu on varattavissa ennakkoon Kivi-juhlien toimistosta.

Esityspaikka on Nurmijärven Palojoella, Taaborinvuoren museoalueella. Paikalle on erittäin helppo löytää ja paikoitustilaa on hyvin runsaasti. Myös bussilla pääsee Helsingistä. Kivi-juhlien nettisivuilta löytyy kaikki tarpeellinen info.

Esitysajat:
ti 20.8. klo 18
ke 21.8. klo 18
to 22.8. klo 18
la 24.8. klo 15
su 24.8. klo 15
ti 27.8. klo 18

Arvonnan säännöt

1. Jätä kommentti tähän blogimerkintään. Olisi hauska kuulla esimerkiksi oletko käynyt tänä kesänä aiemmin kesäteatterissa tai muussa mieleenjääneessä kesätapahtumassa! Myös kommentteja liittyen tähän blogiin otetaan mielellään vastaan (millaiset aiheet kiinnostavat, mitä haluaisit jatkossa lukea). Kuitenkaan kommentin sisältö ei vaikuta arvontaan. Muista keksiä itsellesi nimimerkki, mikäli et omista esim. omaa blogia. Kommentista saat yhden arvan.

2. Saat toisen arvan, jos linkität arvonnan omaan blogiisi. Voit halutessasi käyttää alla olevaa pikkukuvaa (tallenna se ensin omalle koneellesi ja lisää vasta sitten blogiisi). Jätä kommenttiin sen sivun osoite, mistä linkki arvontaan löytyy.
3. Osallistua voi torstaihin 15.8. klo 17 asti. Arvonta suoritetaan viimeistään 16.8.

Onnea arvontaan! :)

Edit. Arvonnan voittajaksi selviytyi Marissa! Kiitos osallistujille!

Taitavinta ja koskettavinta kesäteatteria koskaan!

Ehkä parasta kesäteatteria, mitä itse olen koskaan nähnyt! Tämä voi olla aavistuksen puolueellinen kirjoitus siinä mielessä, että olen itse mukana järjestämässä Kivi-juhlia, mutta toisaalta itse näytelmän valmistamisessa ei minulla ole osaa eikä arpaa (en siis näyttele tai muutenkaan osallistu muuten kuin talkoisiin jne.). Näin Samuli Reunasen ohjaaman Aleksis Kivi -näytelmän ensimmäistä kertaa vasta ensi-illassa viime tiistaina ja nyt olen nähnyt sen neljästi. Ja voin vilpittömästi sanoa, että se on äärimmäisen loistava ja koskettava näytelmä Aleksis Kiven noususta ja tuhosta. Näytelmä perustuu Veijo Meren tekstiin ja on Meren näkemys mm. Kiven ja Charlotta Lönnqvistin epäsäätyisestä suhteesta (jonka olemassaolosta tietysti kiistellään vieläkin).

Musiikin näytelmään on säveltänyt Iiro Ollila ja hienosti onkin säveltänyt! Uudet tulkinnat Kiven runoista ovat aina tervetulleita. Tässä yhteydessä on pakko myös mainita Tanja Heikkisen ihastuttavat soolot, jotka saavat aikaan kylmiä väreitä!

Näyttelijät ovat huikeita. Esa-Matti Smolander oikeasti on Aleksis Kivi. Ei enempää eikä vähempää. Äärimmäisen taitavaa tulkintaa, jota katselee lumoutuneena koko esityksen ajan. Irja Rättö tekee Charlotta Lönnqvistin roolin niin ikään täydellisesti. Parasta näissä roolitöissä on se moniulotteisuus ja monitulkintaisuus, mihin näyttelijät yltävät. Mitään ei yksinkertaisteta. Myös muut näyttelijät onnistuvat roolisuorituksissaan – ei uskoisi heitä harrastajanäyttelijöiksi! Erityismaininnan ansaitsee myös Antti Haikkala, jolla on ties kuinka monta roolia näytelmän aikana ja jokainen on tarkasti viimeistelty, omanlaisensa hahmo. Uskottava hahmo. Jopa hauskassa ”Nummisuutarit on kirjoitettava suomeksi” -kohtauksessa Esko on omalla tavallaan erittäin uskottava! Ja hulvaton. Taitavasti ohjattu kohtaus, muuten!

Kivi-juhlat on jo jonkin aikaa järjestänyt myös teatteritaiteen perusopetusta lapsille ja nuorille. On syntynyt Teatteri Pikku Kivi, joka kävi niittämässä mainetta valtakunnallisilla Teatris 2013 -päivilläkin. Aleksis Kivi -näytelmässä nähdään runsaasti lapsia ja nuoria teatterilupauksia (ja ihan puherooleissa) ja he hoitavat työnsä oikein mallikkaasti! Etenkin näytelmän lopussa Agneksen (Nella Salminen) ja Kiven kohtaus on kaunista katsottavaa.

Tässä näytelmässä on kaikki kohdallaan! Vilpittömästi toivoisin, että ihan kaikki pääsisivät sen näkemään ja kokemaan. Helsingin Sanomatkin ylisti näytelmää teatteriarvostelussaan. Seuraava esitys on huomenna 18.6. klo 18 Nurmijärven Palojoella, Taaborinvuorella (paikalla, jossa Kivi lapsena leikki). Sen jälkeen seuraavat esitykset ovat elokuussa 20.-27.8. Lippuja saa vielä, huomiseen esitykseen niitä voi ostaa käteisellä portilta ennen esitystä ja elokuun esityksiin lippuja myy NetTicket.

Lue yleisön kommentteja täältä!