Matkapäiväkirja, osa 1: Vaasasta Uumajaan

Tästä käynnistyy matkapäiväkirjamainen sarja, johon yritän parhaani mukaan koota lukijaystävällisen katsauksen kesälomareissuumme. En tiedä moneenko osaan reissun tässä tulen pilkkomaan, mutta sen näkee sitten. Matka kesti pari viikkoa ja rahaa meni vähän turhankin paljon (toisaalta lohduttaudun sillä, että kun työt pian alkavat, ei taas vuoteen tule mitään vastaavan mittaluokan reissua tehtyä), mutta kaiken kaikkiaan oikein ihana ja mukava reissu!

Vaasasta Uumajaan

Lähdimme poikaystäväni kanssa sunnuntaina aamupäivällä ajamaan Helsingistä Vaasaan, minne ajoimme ruokataukoa lukuunottamatta ihan suoraan. Wasalinen lautta lähti klo 20 Suomen aikaa Vaasasta kohti Uumajaa, meidät kyydissään. Matka meni mukavasti ja yllättävän nopeasti se neljätuntinen meni. Lautalla on kahviloita ja ravintoloita pari, sekä pikkuinen myymälä ja runsaasti istumapaikkoja ympäriinsä. Lisämaksusta saa itselleen myös hytin, mutta me emme sitä tarvinneet. Istuskelimme milloin missäkin, kävelimme kannella ja kuuntelimme musiikkia ja katselimme merelle. Olimme etukäteen varanneet huoneen kahdeksi yöksi Uumajasta Hotell Dragonenista. Varaus hoitui kätevästi netin kautta (sivut saa myös suomeksi), mutta koska saavuimme sen verran myöhään, että hotellin vastaanotto oli jo mennyt kiinni, jouduimme soittamaan sinne ja saimme ovikoodin, jolla hotelliin pääsi sisälle. Tiskillä oli nimelläni varustettu kirjekuori, mistä löytyi huoneen tiedot, avaimet ja muu informaatio. Hyvä, siisti ja toimiva hotelli! Hintaan kuului aamiainen. Parkkipaikkojen löytäminen Ruotsissa oli työn ja tuskan takana, siihen kannattaa henkisesti valmistautua jos sinne lähtee autoilemaan. Käytännössä kaupunkien keskustoissa pysäköiminen on kiellettyä, ellei sitä ole erikseen kylteillä sallittu (eli päinvastoin kuin Suomessa). Kylttitolpat ovat pitkiä ja kieltoja ja ohjeita on monen kyltin verran. Käytössä on laajalti tiettyinä aikoina myös ns. datumparkering, mikä ohjaa pysäköimään parillisina/parittomina päivinä parillisten/parittomien talonnumeroiden puoleisille kaduille, tai jotain muuta vaikeasti ymmärrettävää. Suosiolla jätimme Uumajassa esimerkiksi automme hotellin vieressä olevaan parkkitaloon (vai miksi sitä nyt sanotaan). Uumaja oli kaupunkina hienoinen pettymys. Toki olimme siellä viileinä sadepäivinä, mikä vaikutti varmasti asiaan, mutta ei siellä mitään kovin kummoista ollut. Uumaja on ensi vuoden Euroopan kulttuuripääkaupunki, ja kaikissa turistilehtisissä mainostettiin kovaan ääneen sitä, että tässä sitä kaikkea nyt rakennetaan, että tervetuloa seuraamaan ja ensi vuonna katsomaan mitä ollaan saatu aikaan. Tuo ”Umeå. Mer” oli ilmeisesti jonkinlainen slogan, yllä olevassa kuvassa sitä on joku käynyt vähän muokkaamassa. Kannanotto tuokin! Uskon kuitenkin, että kaupunki on ensi vuonna käymisen arvoinen! Pientä esimakua tulevasta kulttuuripääkaupunkiudesta antoi tämä hieno, valoisa alikulkutunneli. Seinillä oli jotain runojen tapaista ja vaaleita koivuja, taustalla soi lintujen laulua. Mieluummin minä tällaista katselisin kuin niitä iänikuisia graffiteja mitä joka puolella näkee!